Joulun odotusta

 

Herään siihen että Ilse hyppii sänkyni edessä ja kiljuu:

"Lunta! Ulkona on lunta!!"

Pomppaan sängystä ylös ja kurkkaan pihalle. Lunta on ainakin puolimetriä kaikkialla, se on kimmeltää kauniista ja luo pehmeän ja untuvaisen säväyksen linnan tiluksille. Kiskon takin päälleni ja enkä edes jaksa vaihtaa vaatteitani. Minun on pakko päästä ulos. 

 

Ryntäämme Ilsen kanssa ulos Tylypahkan ovesta suoraan lumihankeen. Minä nauran ja kieriskelen lumessa. Kaatuilemma molemmat Ilsen kanssa lumeen ja teemme lumienkeleitä valkoiseen hankeen.

"Hei! Sinä senkin pikkuinen...!!" huudahdan Ilselle, kun saan lumipallon naamaani. Heitän Ilseä lumipallolla takaisin ja onnistun väistämään juuri toiselta puolelta tulevan lumipallon. Katsahdan taakseni ja huomaan siellä joukon Rohkelikkoja. Heitän lumipallon ja nitä kolme ketaa enemmän takaisin. Kohta olemme kaamean tulituksen kohteena. Tästä syntyy kunnon tupien välinen lumisota, sillä pian seuraamme liittyy joitakin Puuskupuheja ja jopa pari vanhempaa Luihuista rohkenee alentua leikkimään kanssamme. Lumisota on mukavaa. Nauran parille rohkelikolle jotka joutuvat armottomien Luihuisten lumipesun kohteeksi. Vilkaisen Ilseä ja lähdemme molemmat juoksemaan nietosten halki takaisin makuuhuoneisiin jättäen lumisodan taaksemme.

 

Vaihdan kunnolliset vaatteet päälle ja rynnistän posket punaisina aamiaiselle. Toivon mielessäni kuuma kaakaota ja korvapuustin ja vips ne ilmestyvät nenäni eteen. Istumme Ilsen kanssa nauttimaan aamiaisesta ja nauramaan hyväntuulisesti Päivän Profeetan juoruille. Onneksi tänään on lauantai. Pian meidän jälkeemme sisään alkaa saapua punaposkisia ja hyväntuulisia ihmisiä jotka suunnittelevat että Tylypahkan tiluksille jäädytettäisiin luistinrata.