Olin juuri saanut tietää syyn Ilsen painajaisille. Ja minä kun luulin olleeni ilman vanhempia! Minulla oli sentään tätini ja no isäni. Mutta joka tapauksessa olin nyt saanut selville ratkaisun yhteen minua ihmetyttäneeseen kysymykseen.

"Ilse, mentäisiinkö jo? Mehän myöhästytään muuten", hoputin, sillä olimme jo vähän myöhässä professori Binnsin tunnilta.

"Ääää... odota nyt vähän, mä en löydä mun onnenkynääni", Ilse sanoi tuskastuneen näköisenä penkoessaan matka-arkkuaan.

"Ilse se on tuossa kirjojesi päällä. Miksi ihmeessä et voi pitää edes vähän järjestystä yllä? Ethän sinä löydä täältä yhtään mitään", sanoin Ilselle joka nyt kuultuaan sanani oli lähtenyt juoksuun kohti professori Binnsin luokkaa.

Taikuuden historian tunnilla minä haukottelin, tein vähän liian suttuisella käsiallla vihkomuistiinpanoja ja herättelin Ilseä joka meinasi nukahtaa huonosti nukutun yön jälkeen. Annoin opettajan puheen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Taisin keskittyä vain harmaiden kivilaattojen laskemiseen luokan katossa. Haukotusten lomassa mietin vähän kaikkea kuten isääni, Matheota (mutta en sillä tavalla) ja nyt sitten Ilseä. Olikohan isä jo löytänyt uuden hyvän kodin tai mitäpä se minua kiinnosti...

 Kävelin Tylypahkan käytävää pitkin kohti näyttämösalia, sillä halusin mennä katsomaan miltä näytti koulun näytelmäkerhon kokoontuminen. Olin juuri astunut sisään painavia ovia työntäen, kun kuulin tutun äänen toteavan:

"Päätit tulla sitten tänne." Tunnistan äänen kuuluvan Mattheolle ja hymyilin vastaukseksi hänelle. Annoin katseeni kiertää muissa paikalla olijoissa. Hymyilin eräälle hermostuneen oloiselle punatukkaiselle tytölle, joka kamppaili ympäärinsä lentelevän paperin kanssa. Nyökkäsin myös silmälasipäiselle pojalle. Tämä vastaa nyökkäykseeni kysymällä kiireisesti:

"Mitä asiaa? Oletko liittymässä tänne vai ohikulku matkalla? Jos olet ohikulku matkalla neuvoisin sinua poistumaan", poika kysyi minulta lasejaan kohentaen.

"Olisin liittymässä", vastasin tajuten samalla että tämä poika taitaa olla kerhon johtaja.

"Vai niin... No siinä tapauksessa ole hyvä istu alas ja katsele vähän ympärillesi voit kyllä me sinulle jonkin hommn pian keksimme",  poika sanoi minulle ohjeeksi.

Istuuduin sitten vain alas ja katselin. Salin reinulla istuivat pari minua vanhempaa tyttöä ja itse lavalla oli pieni ryhmä jota tämä silmälasipäinen poika ohjeisti. Lähdin kävelemään näyttämöä kohti ja piakkoin saavuin lavan taakse. Lavan takana riippui henkareissa koristeellisia mekkoja ja ihmisiä kävelei edes takaisin. Siirryin pois tieltä ja törmäsin Mattheoon joka oli ilmeisesti ryhtynyt juuri maalaamaan lavasteita.

"Haluatko auttaa?" Mattheo kysyi minulta pensseliä ojentaen. Katselin keskeneräistä seinämää ja ryhdyin maalaamaan sinistä taivasta.