Herään kukonlaulun aikaan, sillä kuten tiedättekin olen aamuvirkku. Eikun hetkinen. Tehän ette tiedäkkään kuka minä olen. Onko arvauksia? Jos ei ole, hyvä, koska nyt tulee vastaus. Minä olen aamuvirkku matikkanörtti, jonka ainut elämän tarkoitus on kaavojen laskeminen ja etäisyyksien arvioiminen. No miltä kuulostaa? Tyhjänpäiväinen matikkanörtti? Ha haa! Ehditkö jo säikähtää? Minä en ole nörtti ja sitä paitsi inhoa matematiikkaa. Yök! No joo. Minä olen aivan tavallinen kaupunkilaistyttö joka on nyt raahattu kesälomaksi järvenrannalle isoon tylsään huvilaan keskelle ei mitään. Ja nytkö sitten ajattelet että joo "ihku" kaupunkilaistyttö joutuu kesäksi maalle ja rakastuu johonkuhun pikkukylän hurmuriin ja blaa blaa. *heristää etusormea nenäsi edessä* Äläpäs mene asioiden edelle. Nimittäin juuri noin olisi voinut tapahtua ellei... minulla olisi jo poikaystävä!

Mutta keskitytäämpäs nyt tähän aamuun. Aurinko on jo korkealla, minä istun vuoteessani jossa on muuten pinkit lakanat ja pikkulinnut laulavat kirkkaalla kauniilla linnun äänellään tummanvihreiden neulasten peittämien kuusien oksalla... (Huokaus) Kuka jaksaa kuunnella tuollaista puhetta? Sillä emmehän me ole äidinkielen tunnilla. Kaivan puhelimeni esiin ja tekstaan wapissa poikaystävälleni hyvää huomenta viestin. Mitä? Etkö tiedä mikä on wappi? Äh. No antaa olla. Se on muuten maksullinen viestipalvelu jossa voi lähettää viestejen lisäksi myös esim. kuvia ja muuta mediaa, idiootti. En hauku sinua joka tiesit mikä on wappi vaan häntä joka ei tiedä. Juu... minä tiedän. Kaikki eivät tiedä mikä on wappi, insta, facebook, kik jne. Ne ovat sosiaalisen median palveluita. Äläkä näytä tuolta, en minä voi sille mitään että puhelin ja netti ovat osa tavallista arkipäiväämme, meille "nykynuorisolle". Mistä muuten puheen ollen sain juuri viestin bbff:ältäni. Bbff=Bestboyfrendforever. Tuo on minun keksimä lyhynteeni, tiedoksi vaan maailmalle!

Avaan viestini ja luen sen. Pieni hymykuoppa syntyy kasvoilleni, samalla kun silmäni lukevat viestin puhelimeni näytöltä ja vievät tämän näyn hermosoluja pitkin aivoihini, jotka puolestaan tulkitsevat sen tekstiksi ja lähettävät käskyn käsiini, jotka näpyttelevät vastausviestin. Kyllä. Satuin olemaan hereillä vitosluokalla kun tämä hermostoasia käytiin läpi ihmisen biologiassa, mutta se ei tee minusta nörttiä! Hei mutta olen taas eksynyt aiheestani.

Elikkäs seuraavasi tänä ihanana aamuna minä nousen ja laskeudun hirsipuista rakenutun huvilan sisään rakennettuja rappuja pitkin valoisaan keittiöön valmistamaan itselleni ja isälleni aamiaista. Ja vastaus seuraavaan mieleesi heränneeseen kymykseen: Valmistan aamiaiseni isälleni, kyllä koska pitäähän minun nyt isukistani huolehtia. Ei vitsi kyllä minä inhoan isukkisanan keksiään. Eihän kukaan voi kutsua isäänsä isukiksi?! Vai voiko, mietin samalla kun laitan pannulle kananmunan paistumaan. No se ei ole minun ongelmani.

Kurotan ylähyllylle ottamaan muropakettia, koska meidän perheen ruokavalio ei sovellu minun diettiini. Aivan. Kohta a) kyllä joudun kurottamaan ylähyllylle olen lyhyt ja kohta b) Juu olen dietillä. Mutta joka tapauksessa saan hetken mielijohteesta päähäni mennä ulos syömään aamiaiseni. Joten astun ulos ja kävelen katettua terassia pitkin puutarhaan nauttimaan aamiaisestani. Miksiköhän aamiainen puutarhassa maistuu paremmalta kuin aamiainen keittiössä? Mutta joka tapuksessa jään nyt nauttimaan aamiaisestani puutarhaan. Tänne ruusupensaiden keskelle...