Kävelimme Damenin kanssa kohti Tylyahoa. 

"Mihin me mennään?" kyselin.

"Jos me mentäisiin Kolmeen luudan varteen kermakaljalle. Käykö?" kuului Damenin vastaus.

"Käy", vastasin hymyillen.

 

Saavuimme Kolmeen luudan varteen. Sisällä oli meluisaa, joka puolelta kuului puhetta. Löysimme Damenin kanssa nurkkapöydän ja tilasimme ne kermakaljat. Minua alkoi hiukan jännittää, mitä sanoisin Damenille? Minähän olin ensi kertaa Tylyahossa ja ensimmäistä kertaa jonkun pojan kanssa ulkona.

 

Riisuin kaulahuivini ja päällystakkini. Otin kermakaljani ja maistoin sitä. Ymm. Hyvää.. Katsahdin Dameniin. Hän kaivoi jotain taskustaan.

"Mikä tuo on?" kysyin.

"Mp3-soitin, jästeillä on tälläisiä", Damen vastasi minulle.

"Haluatko kuulla?" hän jatkoi.

"Vaikka". Otin kuulokkeen jota Damen tarjosi minulle. Musiikki alkoi soida. Se oli pop musiikkia, sen verran tiesin. Laulaja oli joku jästi.

"Tuuli tuule sinne missä muruseni on. Vietä hetki hetki hänen kasvoillaan..."

 

Laulun sanat soivat päässäni, kun painauduin Damenia vasten. Nuuhkaisin hänen takkiaan ja yritin painaa mieleeni miltä hän tuoksui. Katselin Damenin komeita kasvojen piirteitä. Mietin tuulta joka viettäisi hetken hänen kasvoillaan. Damen...

Hetken mielijohteessa otin Damenin käden omaani. Damen piteli kätteni omassaan vain hetken. Olimme juoneet kermakaljamme, joten lähdimme takaisin kohti Tylypahkaa.

 

Tylypahkan pihalla vetäisin äkkiä Damenin lähemmäs minua ja halasin häntä. Halausen jälkeen juoksin pois, kohti Korpinkynnen makuusalia. Saisipa Damen ainakin jotain ajateltavaa.

 

Avasin Korpinkynnen makuusalin oven ja pujahdin ssisälle. Hiivin hiljaa aänkyyni ja painoin pääni tyynyyn. Nukahdin ajatellessani Damenia...